Ihmisen paras keskustelukumppani

Usein sanotaan koiran olevan ihmisen paras ystävä ja myös paras kuuntelija, mutta kuka onkaan paras keskustelukumppani? Onko se henkilö, kenellä on täysin samat mielipiteet ja juttelu sujuu toista myötäillen vai onko se juuri päinvastoin? Syntyvätkö parhaat keskustelut niiden kanssa, jotka ajattelevat asioista aivan eri tavalla ja jotka pystyvät haastamaan eri näkökulmissa. Tai ehkä paras kumppani keskusteluun oletkin sinä itse.  Niin erikoiselta, kuin se kuulostaakin, yhteisöpalveluissa, esimerkiksi keskustelupalstoilla keskustellaan välillä itsensä kanssa.

Vai onko se sittenkään niin erikoista? Kyllähän monet puhuvat itsekseen ja pohtivat ääneen, joten miksei sitten kirjoitetussa muodossakin voi käydä keskustelua itsensä kanssa. Tietysti kirjoittaminen on huomattavasti työläämpää, kuin vain ääneen höpiseminen ja siitä jää jälki. Mutta miksi me teemme niin?

Yhteisöpalveluissa omille kirjoituksille ja sisällöille halutaan vastakaikua.  Jos kukaan ei vastaa tai kommentoi, voi se tuntua ikävälle ja pelottaa, enkö olekaan kiinnostava muiden mielestä. Vastaamalla itse saadaan luotua illuusio keskustelujen vilkkaudesta. Varsinkin anonyymipalveluissa tämä on helppoa, kun voi ilman rekisteröityä nimimerkkiä tuottaa sisältöä. Itsensä kanssa keskustelu voi olla myös keino trollata ja provosoida ihmisiä tai sitten vain puhtaasti ajanvietettä.

Palveluissa, joihin osallistutaan omalla nimellä tai omalla profiililla, on helpompaa tunnistaa, onko kyseessä yksi ja sama henkilö, mutta anonyymipalveluissa tämä onkin vaikeampaa. Jokaisella on oma tyylinsä kirjoittaa ja usein käytössä on omia sanontoja tai ilmauksia, jotka toistuvat koko ajan. Tällaisten perusteella on välillä hyvinkin helppo tunnistaa kirjoittaja yhdeksi ja samaksi. Tunnistaminen voi siis tapahtua hyvin pienistä asioista. Toisaalta taas kirjoittaja on voinut luoda itselleen taitavia kirjoituspersoonia, jotka eroavat toisistaan täysin. Tällöin tunnistaminen voikin olla mahdottomuus.

Palvelujen ylläpitäjillä on omat tietysti omat keinonsa tunnistaa kirjoittajat. Lähes kaikissa palveluissa ylläpidon lokitietoihin jää jälki, mistä viesti tai sisältö on lähetetty ja nämä ovatkin yksi ylläpidon tunnistamiskeino. Kirjoittaja voi olla myös palvelun aktiivinen käyttäjä, joka tunnistetaan ylläpidossa monen vuoden kokemuksella. Joskus myös kirjoittaja itse saattaa kertoa ylläpidolle kirjoituksistaan.

Mitä merkitystä tällaisella itsensä kanssa keskustelulla on palvelussa, joka tarjoaa alustan käyttäjän sisällöntuotantoon vai onko kyseessä vain yksi käyttötapa. Yhteisöpalvelut elävät kävijöistä ja kävijämäärät voivat olla ratkaisevia tekijöitä mainostajille. Eloisan ja aktiivisen yhteisöpalvelun menestymiseen tarvitaan erilaisia käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä. Yhteisöpalvelujen perusta on yhteisö ja yksittäisen käyttäjän toimet harvoin ovat niin massiivisia, että ne yhteisön perustaa heiluttaisivat suuntaan tai toiseen.

Yksittäisessä keskustelussa itsensä kanssa keskustelu voi ohjata keskustelua ja vaikuttaa mielipiteisiin.  Suurissa palveluissa tällä ei ole merkitystä, mutta pienissä palveluissa itsekseen puhelulla voi saada luotua harhaanjohtavan vaikutelman. Mikäli keskustelu on kokonaan yksinpuhelua, antaa se keskustelusta juuri sen kuvan, kuin kirjoittaja on siitä halunnut; herttaista rupattelua, tulikivenkatkuista riitelyä tai kaikkea siltä väliltä.

Itsekseen keskustelu on lisämauste sisältöön ja jos siitä tulee hyvä mieli, antta mennä vaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Ota yhteyttä!

Lähetä minulle viesti, niin vastaan sinulle kuinka voisin olla avuksi. Kiitoksia yhteydenotostasi!